tiistai 15. toukokuuta 2012

Näitä suosittelen!

Nyt vähän kevyempää settiä, kerron suosikki kauneudenhoito tuotteeni! Joskus ihmettelen mihin rahani kuluvat, mutta ehkä selitys löytyy meikkilaukusta.. Taitaa olla sisältö olla arvokkainta mitä omistan tällä hetkellä.


Aivan täydellisen luonnollinen puolipeittävä meikkivoide. Iltameikissä en kyllä itse tätä käytä, ei nimittäin peitä juurikaan mitään.

¨
Tämä taas peittää. Ostin vähän tummemman sävyn, minkä vuoksi joudun jatkuvasti käyttämään itseruskettavaa, ettei meikkivoide olisi liian tummaa. Kesää varten tämänkin ostin, mutta tähän tahtiin läträtessä taitaa olla loppu jo siinä vaiheessa kun on aito rusketus iholla.


YSL:n irtopuuteri, ihan mielettömän kätevä, kääntämällä tulee lisää, eikä koko puuteri levahda laukkuun. Tämäkin todella luonnollinen. Yleensä en ole tykännyt puuteria käyttää, mutta tämä kyllä kelpaa.


Sitten tämä perinteinen, mutta paras! YSL:n ripsiväriä en osta enää ikinä, taisi kuivua kahdessa kuukaudessa, ja muutenkin oli jotenkin sotkuinen. Tämä taas on siitä hyvä, että väriä voi levittää useita kerroksia ilman, että tulee ns. klimppiripset. Pidentää ja paksuntaa! Tätä en vaihda.


YSL:n ripsivärin jälkeen, tämä eyeliner oli todella positiivinen yllätys. Mielettömän tarkkaa jälkeä, ja mitä hennommin painaa, sitä ohuempi rajaus ja taas toisin päin. Ja kestää koko päivän!


Ja tämä hiusväri! Olen värjännyt itse hiukseni yli kymmenen vuotta, ja vasta nyt olen löytänyt täydellisen hiusvärin! Levitetään pyyhekuiviin hiuksiin, väri on helposti levittyvää ja oikeasti riittoisaa. Hiukseni ovat taas kasvaneet aika pitkiksi, ja silti saa oikein miettiä mihin loput hiusvärit tunkee, kun tuntuu että naamaa pitkin jo valuu tavarat päästä. Ei jää värikypärää, ja ihosta lähtee kaikki mustat jäljet. Hoitoainetta on runsaasti ja väri kestää pitkään. Täällä kirjoittelenkin juuri tuore väri päässäni.



Nivean itseruskettavaa olen käyttänyt, on ihan ok, mutta kuivuu ehkä kuitenkin liian hitaasti, ja rusketus on jotenkin läpikuultava ja lähtee aika nopeaa. Ja kesällä varsinkin kun on kuuma, toivoisi, että itseruskettava kuivuisi oikeasti äkkiä, on niin ärsyttävää kun jää sellainen limainen olo ja ei voi pukea tai istua.. Tänään ostin Lumenen itseruskettavan vaahdon, ja en voinut uskoa, että se kuivui aivan sataprosenttisesti varmaan kymmenessä sekunnissa! Eli olisi voinut vetäistä farkut jalkaan vaikka samantien! Huominen taas kertoo sitten, millainen lopputulos on, eli en viitsi liikaa innostua vielä, jos sitten huomaankin omistavani leopardirusketuksen aamulla.

Joo, siinä nuo lempi tuotteet, joita voin ilomielin suositella kaikille! Oikein harmittaa, kun olen tuhlannut satoja euroja meikkeihin, joihin en ole ollut ollenkaan tyytyväinen. Varsinkin meikkivoidetta sain etsiä pitkään, ennen kuin löysin hyvän.

Ai niin ja lempi tuoksu vielä, rakas veljeni toi tämän minulle amerikasta. Enemmänkin iltakäyttöön.. (..mutta näin meidän kesken, minä laitan sitä salillekkin..) hehheh, hyvää yötä! Kunhan huvitti kirjoitella tälläistä turhanpäiväistä..



maanantai 14. toukokuuta 2012

Katkera vanha nainen, paholaisen pahin keksintö

Eräs ihminen sanoi minulle tänään, että elämä koulii meistä sellaisia kun haluaa, joistakin tulee lempeitä ja rakastavia ja joistakin kyynisiä ja katkeria. Hän kuulemma itse kuuluu tuohon jälkimmäiseen ryhmään. Tulin jotenkin surulliseksi, miten joku 80-vuotias ihminen voi ajatella noin. Ihan turhaa syyttää elämää, jos on katkera. Katkeruus johtuu anteeksiantamattomuudesta, se on myrkky, joka leviää ja täyttää ihmisen vihalla. Jos olisi totta, että kaikista, jotka ovat joutuneet kokomaan kovia, tulisi katkeroituneita ihmisiä, minä olisin niin myrkyllinen, ettei minun lähelläni voisi edes olla. En minä olisi edes selviytynyt kaikesta, jos olisin jättänyt antamatta anteeksi ja kylmettänyt itseni. Aika hyvä suoritus, selviytyä 80-vuotiaaksi sydän täynnä vihaa. Sitä vaan ei pysty enää sen ikäisenä peittää, tämä kyseinen nainenkin heti kättelyn jälkeen purkasi kiukkuaan ja vihaansa puoli tuntia. Hän huusi ja huusi ja haukkui lyttyyn kaikki mahdolliset ihmiset. Hän oli kuin tulivuori, joka purkautui. Näin melkein savun nousevan hänen päästään.

Näen työssäni jatkuvasti samankaltaisia ihmisiä. Se on surullista. Miten tärkeää meidän olisikaan pitää huolta sydäntemme tilasta. Täytyisi välillä pysähtyä, ja tutkia itseään, onko itsessä anteeksi antamattomuutta. Jos on niin sille asialle on tehtävä jotain! Joskus ajattelin, että minulla on oikeus olla antamatta anteeksi, minulla on oikeus kostaa. Ei ole. Me olemme ihmisiä, me olemme epätäydellisiä, me kaikki tulemme tekemään väärin, ikävä kyllä useimmiten niille, joita eniten rakastamme. Jos katsoo olevansa oikeutettu siihen, ettei tarvi antaa anteeksi, siitä ei kärsi kukaan muu kuin ihminen itse. Ihminen, jota on satutettu, kostaa vain itselleen katkeroitumalla. Siitä ei kärsi kukaan muu niin paljon. Sellainen ihminen jää yksin.

Miten voi antaa anteeksi? Se ei ole tunteista kiinni. Jos joku on loukannut, tottakai se tuntuu pahalta. Anteeksi antaminen ei tarkoita sitä, että hyväksyisimme oikeudeksi sen pahan, mitä meille on tehty. Anteeksi antaminen ei tarkoita sitä, että meistä ei välttämättä tuntuisi enää pahalle. Anteeksi antaminen on päätös. Vaikka minua olisi kuinka loukattu, minun tulisi päättää antaa anteeksi, minun tulisi päättää puhua hyvää tuosta ihmisestä ja siunata häntä. Eli pelkkä anteeksi antaminen ei riitä. Minun täytyy lopettaa pahan puhuminen ihmisestä, joka on loukannut minua ja alkaa puhumaan hyvää, tai olla sitten vaikka hiljaa. Eihän se ole mitään anteeksi antamista, jos nostaa samat vanhat asiat esiin uudelleen ja uudelleen. Joku voisi käsittää nyt kaiken niin, että mielestäni asiat pitäisi lakaista maton alle, mutta en tarkoita sitä. Kun joku loukkaa, ja se sattuu, meidän pitää antaa itsellemme aikaa parantua, käsitellä asia. Joskus ihmissuhteissa tilanne menee niin pahaksi, että se on laitettava poikki. Silti voi antaa anteeksi. Anteeksi antaminen ei tarkoita sitä, että on jatkettava ihmissuhdetta, joka vain tuhoaa molempia osapuolia. Vaikeudet voi kääntää vahvuudeksi. Mikään ei ole yhtä ihanaa kuin ihminen, joka on täynnä voimaa ja rakkautta, joka on kääntänyt kaikki kokemansa vaikeudet hyväksi. Sellainen ihminen on täynnä elämän ja kokemuksien tuomaa viisautta. Itse haluan ainakin pyrkiä muuttumaan sellaiseksi.

Kun on sisällä hyvä olo, näkee myös ympärillään kauniita asioita. Ja niitähän tämä maailma on täynnä! Miksi siis keskittyä kaikkeen negatiiviseen. Annetaan anteeksi, toistemme niin kuin myös itsemme takia. Mennään kesää kohti ja katsellaan kun luonto herää eloon. Samalla tavalla me heräämme elämään, kun sulatamme jäät ja lumet sydämestämme ja ravitsemme sitä hyvillä asioilla.