En suostunut pysähtymään, pakenin kai sitten omaa itseäni. Sitten tuli unettomuus, ruokahaluttomuus, sydänoireet, flunssakierre, jatkuva huimaus ja väsymys. Nyt olen viikon ottanut aika rennosti, olen vain nukkunut ja maannut sängyssä. Taas pitäisi pikkuhiljaa lähteä liikkeelle, muuten jää kaikki asiat hoitamatta ja sekään ei tee kovin hyvää tässä tilanteessa. En aijo enää silti antaa itsesäälille valtaa, vaikka se meinaa kyllä nousta vahvasti. Pitää vain luottaa, tämä kuuluu kaikki elämään. Tuntuu taas hyvältä, kun tämä vaihe on kahlattu, pitää vain antaa itselleen aikaa.
Tuntuu kuin olisi pimeässä kuilussa, mistä ei ole pois pääsyä, pitää vain odottaa että myrsky väistyy ja aurinko tulee esiin. Onneksi olen joskus ollut masentunut, tiedän, mitä se on ja tiedän, että se menee ohi. Onhan tämä pelottavaa kun yhtäkkiä huomaa oireilevansa samalla tavalla kuin muutama vuosi taaksepäin, mutta mietin vain, että kun tämä vaihe ollaan käyty, tulee tilalle jotain parempaa. Minun elämässäni on nyt talvi, kaikki on kuollutta ja jäätynyttä, mutta pian tulee kevät, ja toivon, että jotain uutta pääsee nyt kasvamaan.
Tuntuu kuin olisi pimeässä kuilussa, mistä ei ole pois pääsyä, pitää vain odottaa että myrsky väistyy ja aurinko tulee esiin. Onneksi olen joskus ollut masentunut, tiedän, mitä se on ja tiedän, että se menee ohi. Onhan tämä pelottavaa kun yhtäkkiä huomaa oireilevansa samalla tavalla kuin muutama vuosi taaksepäin, mutta mietin vain, että kun tämä vaihe ollaan käyty, tulee tilalle jotain parempaa. Minun elämässäni on nyt talvi, kaikki on kuollutta ja jäätynyttä, mutta pian tulee kevät, ja toivon, että jotain uutta pääsee nyt kasvamaan.
1 Kaikella on määrähetkensä,
aikansa joka asialla taivaan alla.
2 Aika on syntyä
ja aika kuolla,
aika on istuttaa
ja aika repiä maasta,
3 aika surmata
ja aika parantaa,
aika on purkaa
ja aika rakentaa,
4 aika itkeä
ja aika nauraa,
aika on valittaa
ja aika tanssia,
5 aika heitellä kiviä
ja aika ne kerätä,
aika on syleillä
ja aika olla erossa,
6 aika etsiä
ja aika kadottaa,
aika on säilyttää
ja aika viskata menemään,
7 aika repäistä rikki
ja aika ommella yhteen,
aika olla vaiti
ja aika puhua,
8 aika rakastaa ja aika vihata, aika on sodalla ja aikansa rauhalla.
9 Mitä hyötyä on vaivannäöstä
sille, joka työtä tekee?
10 Olen katsellut kaikkea aherrusta,
jonka Jumala on antanut ihmisille
heidän rasituksekseen.
11 Kaiken hän on alun alkaen tehnyt hyväksi
ja asettanut iäti jatkumaan,
mutta ihminen ei käsitä Jumalan tekoja,
ei niiden alkua eikä loppua.
12 Minä oivalsin,
ettei ihmisellä ole muuta onnea
kuin iloita ja nauttia elämän hyvyydestä.
13 Mutta Jumalan lahja on sekin,
että ihminen saa vaivannäkönsä keskellä
syödä ja juoda ja nauttia elämän antimista.
14 Minä oivalsin,
että kaikki, minkä Jumala tekee,
pysyy ikuisesti.
Siihen ei ole lisäämistä
eikä siitä vähentämistä.
Jumala on niin tehnyt, että häntä pelättäisiin.
15 Mitä nyt on, sitä on ollut ennenkin, ja mitä vastedes on, sitäkin on ollut ennen. Jumala tuo esiin sen, minkä aika on vienyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti