keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Hervannan juopporemmissä

Ihana ilma. Olen ollut tänään erityisen hyvällä tuulella jostain syystä ja ajattelin tartuttaa sitä muihinkin. Istuin aamupäivällä Hervannassa odotellen bussia. Paikalle pamahti muutama vanhempi juoppo ja hetken kuluttua koko juopporemmi. Keskustelin vanhojen miesten kanssa, he kertoivat eilisistä juhlistaan rannalla ja siitä, millaista elämä on kadulla kun ei ole kotia eikä ole mitään tekemistä muuta kuin juoda jos jostain viinaa saa. Osalla ei siis ollut asuntoa ollenkaan ja he majailevat kuulemma toistensa luona tai missä milloinkin. Miehet olivat huumorintajuisia, nuorempi (oletettavasti) sekakäyttäjä liittyi seuraan ja yksi vanhoista miehistä sanoin hänelle: Katso millaisen naisen iskin. Nuori mies katsoi hetken ja sanoi: Hyi helvetti, et yhtään parempaa löytänyt ja iski silmää, sen jälkeen hän ihmetteli, mitä nuori ja nätti tyttö edes puhuu heille, koska suurin osa "normaaleista ihmisistä" kuulemma ennemmin räkii heidän päälleen. Sanoin, että samanarvoisia te olette kun kaikki muutkin, miehet menivät hiljaiseksi. Bussi tuli, toivotin hyvät päivänjatkot ja lähdin. Miehille jäi selvästi hyvä mieli ja niin myös minulle. Jäin miettimään, miten pienillä asioilla voisimme ilahduttaa ja auttaa toisiamme. Asunnottomalle juopolle tuntemattoman ihmisen hymykin on suuri ja ihmeellinen asia, joka lämmittää sydäntä. Eikä heitä tarvitse pelätä, yleensä he ovat ihan symppiksiä tyyppejä, jotka ovat aika harmittomia. Itse en välttämättä samalla tavalla lähtisi viettämään aikaa tämän uuden sukupolven kanssa, jotka saattavat käyttää ihan mitä vaan sekaisin ja voivat olla todella arvaamattomia ja vaarallisiakin.

Työpäivä oli mukava ja se oli kiva päättää toimistolle, missä keskustelin esimieheni kanssa melkein tunnin. On ihanaa tuntea, että minua arvostetaan ja minuun luotetaan työntekijänä. Toimistolta lähtiessä vastaani käveli kivannäköinen kuukausilahjoittajien metsästäjä, ajattelin ensin, että kaivan puhelimen ja soitan jollekkin, ettei hän nappaa minua, mutta sitten päätin, että antaa olla, kyllä sitä viisi euroa aina irtoaa kuukausittain, ainakin jos on noin hyvännäköinen reipas mies puhumassa ympäri. Nämä metsästäjät tietävät itsekin, etteivät ole kovin pidettyjä, ja heitä kohdellaan yleensä tylysti ja yritetään välttää. Mies oli ilahtunut kun kuuli, että lähden mukaan kuukausilahjoittajaksi, myöhästyin hänen takiaan bussista, mutta sanoin, ettei se haittaa. Tästäkin kohtaamisesta jäi hyvä mieli.. Ja ainahan sitä voi vaikka samantien keskeyttää suoraveloituksen ;) Kohta rannalle ottamaan aurinkoa, ei tarvitse sitten niiden rusketusvoiteiden kanssa läträtä! Hyvää päivänjatkoa :)!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti